Linda

Esittelyvuorossa hihnan toisessa päässä epätoivoisesti roikkuva henkilö, joka myös Lindana tunnetaan. Olen vuonna 1994 syntynyt koiraharrastaja Espoosta. Koko elämäni olen saanut viettää koirien parissa, vaikka ensimmäinen koira meidän taloomme tuli vasta vuonna 2005, sillä sukulaisillamme on ollut aina koiria. Pienestä pitäen suurin haaveeni oli saada koira ja vihdoin 11-vuotiaana vanhemmat toteuttivat tuon toiveen. Lulu muutti perheeseemme kesällä 2005. Vuonna 2011 meille muutti toinen grandi ja ensimmäinen virallisesti oma koirani, Zorro. 

Olen lukion käynyt ja media-assistentiksi valmistunut tulevaisuudesta tietämätön parikymppinen. Tällä hetkellä teen töitä Mustissa ja Mirrissä, katsotaan minne päädyn tulevaisuudessa. En kuitenkaan vielä ole ottanut sen pahempaa stressiä, vaan luotan siihen että asiat kyllä tuppaa järjestymään kunhan on valmis tekemään töitä niiden eteen.

Mä olen kaveriporukassa se, joka enemmänkin istuu hiljaa taustalla, mutta nautin kuitenkin ystävien läsnäolosta suuresti ja kuuntelen mielenkiinnolla toisten juttuja. Toki minulta löytyy myös se puheliaampi puoli, kunhan olen oikeassa seurassa ja keskustelukumppanin kanssa löytyy tarpeeksi yhdistäviä tekijöitä. Olen myös kiltti ja yritän välillä ehkä vähän liikaakin miellyttää toisia. Voisin myös sanoa olevani hieman omalaatuinen.












Koirien lisäksi suuri intohimoni on fantasia. Rakastan fantasiaelokuvia ja -kirjoja. Usein mietin kuinka hienoa olisi matkustaa punaisella pikajunalla Harry Potterin taikamaailmaa, löytää vaatekaapistani tie Narniaan tai lentää Peter Panin kanssa Mikä-Mikä-Maahan. Mutta ei, täällä sitä ollaan tavallisessa jästimaailmassa, jossa ei ikinä tapahdu mitään taianomaista. Onneksi kirjat ja elokuvat suovat minulle pakotien fantasiamaailmoihin.

Elokuvien ja kirjojen lisäksi pidän kovasti valokuvaamisesta ja tämä oli yksi syy miksi päädyin opiskelemaan media-alaa. Suosikkikuvauskohteitani ovat tietysti omat koirani, näyttelykehät sekä keikat. Mistä päästäänkin sujuvasti seuraavaan pakkomielteeseeni. Nimittäin fanitukseen. Mulla on monia lempinäyttelijöitä ja -bändejä, joista jotkut tulevat ja menevät, toiset pysyvät, mutta vaimentuvat joskus hetkeksi, kunnes ne taas ponnahtavat takaisin ylös. Lempinäyttelijöihini kuuluvat mm. Tom Felton, Charlie Rowe, Colin O'Donoghue ja Logan Lerman. Ja sitten musiikkipuoli, josta suosikkejani ovat One Direction, Satin Circus, Antti Tuisku, Ed Sheeran ja 5 Seconds Of Summer.

Jotkut kokevat fanittamiseni lapselliseksi, itse en tajua mitä väärää siinä on. Mulla on elämässäni asioita, joiden seuraaminen saa mut onnelliseksi ja iloiseksi, päivästä riippumatta. Mä oon toteuttanut unelmia pelkästään tapaamalla tiettyjä ihmisiä tai kuulemalla jonkun bändin livenä. Mä kykenen vieläkin innostumaan asioista samalla tavalla, kun lapset iloitsee elämästä. Kertokaa mulle joku mitä pahaa siinä on?



Varmasti monet mun blogia seuranneet on huomanneet, että matkustan paljon. Matkustaminen on älyttömän kiehtovaa. Mä haluan nähdä maailmaa. Haluan nähdä mitä kaikkea tuolta muualta löytyy. Haluan tallentaa mun kameraan ne uudet upeat paikat. Mä haluan kokea mahdollisimman paljon. Oon sitä mieltä, että matkustaminen avaa maailmaa niin paljon ja siinä kasvaa myös ihmisenä.





Tälläinen henkilö siis piilottelee tämän tietokoneen ruudun toisella puolella. Kiitos, että käytit aikaasi tutustuaksesi minuun hieman paremmin ja nyt voitkin siirtyä takaisin blogin puolelle lukemaan lisää elämästäni. TERVETULOA.